Tekoäly on mielestäni yksi aikamme hienoimmista teknologisista edistysaskelista. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös meille, joille ajatusten kirjoittaminen ja jäsentäminen ei aina käy nopeasti.
Ihmisellä voi olla paljon sanottavaa, vaikka ajatusten pukeminen sanoiksi veisi aikaa. Tekoälyn avulla voi etsiä tietoa, tarkistaa kirjoitusasua ja ennen kaikkea keskustella omista näkemyksistään. Se ei ajattele puolestani, mutta auttaa minua ilmaisemaan ajatuksiani paremmin. Tiedot on silti tarkistettava ja omista johtopäätöksistä kannettava vastuu.
Pidän tätä myös sananvapauden kannalta merkittävänä kehityksenä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen ei pitäisi olla vain niiden etuoikeus, joille kirjoittaminen on helppoa.
Teknologian kehityksellä on kuitenkin konkreettiset edellytyksensä. Tekoäly tarvitsee datakeskuksia, ja datakeskukset tarvitsevat sähköä. Paljon sähköä.
Investointeja tarvitaan koko Suomeen
Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan suuria datakeskuksia. Google ilmoitti syyskuussa 13 miljardin euron investoinnista Haminaan, Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Myös TikTok on tulossa Kouvolaan rakennettavan datakeskuksen käyttäjäksi.
Pidän kansainvälisiä investointeja lähtökohtaisesti tervetulleina. Suomi tarvitsee yritystoimintaa, uusia työmahdollisuuksia ja taloudellista kasvua. Erityisen tärkeää olisi, että myös kasvukeskusten ulkopuoliset alueet saisivat osansa kehityksestä. Koko Suomi ei voi elää vain muutaman suuren kaupungin varassa.
Datakeskukset voivat tuoda rakentamisen aikaisia työpaikkoja, verotuloja ja kysyntää paikallisille yrityksille. Niiden ympärille voi syntyä myös muuta liiketoimintaa. Suuri investointisumma ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita suurta määrää pysyviä työpaikkoja.
Siksi on perusteltua kysyä, mitä investoinnit todella jättävät Suomeen: työtä, osaamista, verotuloja ja uusia yrityksiä vai lähinnä suuren sähkönkuluttajan.
Sähkönkulutus kasvaa – riittääkö tuotanto?
Fingridin syyskuussa 2026 julkaiseman ennusteen mukaan Suomen sähkönkulutus voi kasvaa vuoden 2025 noin 85 terawattitunnista 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.
Samaan aikaan sähköntuotannon ennustetaan kasvavan 107–118 terawattituntiin. Luvut ovat arvioita, joiden toteutuminen riippuu investoinneista ja niiden aikatauluista.
Datakeskusten lisäksi sähkönkulutusta lisäävät teollisuuden sähköistyminen, lämmitys, liikenne ja uudenlaiset tuotantoprosessit.
Kasvava kulutus ei itsessään ole ongelma. Se voi vauhdittaa uutta sähköntuotantoa ja tuoda Suomeen investointeja. Olennaista on kuitenkin, etenevätkö sähköntuotanto, sähköverkot ja kulutus riittävän tasapainoisesti.
Fingridin mukaan sähkönkulutusta lisäävät hankkeet ovat viime aikoina edenneet tuotantohankkeita nopeammin. Lisäksi Suomeen tarvitaan lisää säästä riippumatonta säätövoimaa.
Tässä on mielestäni energiapolitiikkamme keskeinen kysymys.
Sähkön riittävyyttä ei voida arvioida vain vuosituotannon perusteella. Sähköä tarvitaan myös kovilla pakkasilla, vähätuulisina päivinä ja häiriötilanteissa.
Tuuli- ja aurinkovoimalla on tärkeä paikkansa, mutta niiden rinnalla tarvitaan tuotantoa ja säätökykyä, jotka turvaavat sähkönsaannin myös silloin, kun sääolosuhteet eivät ole suotuisat. Ydinvoimaa, vesivoimaa, muuta säädettävää tuotantoa, energiavarastoja ja kulutusjoustoa on tarkasteltava kokonaisuutena.
Myös sähköverkkoihin tarvitaan investointeja. Datakeskusten sijainnilla on merkitystä, sillä sähkönkulutuksen sijoittaminen lähelle tuotantoa voi vähentää verkon vahvistamistarvetta.
Uudet datakeskukset eivät automaattisesti vie sähköä kotitalouksilta. Ne voivat myös synnyttää kysyntää, joka kannustaa rakentamaan lisää tuotantoa. Mutta suurten sähkönkäyttäjien on perusteltua osallistua myös sähköjärjestelmän joustavuuden ja toimintavarmuuden turvaamiseen.
Suomen pitää pystyä houkuttelemaan investointeja niin, että samalla turvataan kotitalouksien, yritysten ja yhteiskunnan välttämättömien toimintojen luotettava ja kohtuuhintainen sähkönsaanti.
Teknologian mahdollisuudet kuuluvat kaikille
Datakeskuksiin liittyy myös kysymys siitä, kenen teknologiaa Suomeen rakennetaan.
En näe syytä suhtautua lähtökohtaisen kielteisesti amerikkalaisiin tai kiinalaisiin teknologiayhtiöihin. Kansainvälinen kilpailu ja mahdollisuus valita eri palvelujen välillä ovat mielestäni myönteisiä asioita.
Euroopassa puhutaan paljon teknologisesta riippumattomuudesta. On perusteltua huolehtia kriittisten järjestelmien turvallisuudesta ja siitä, ettei yhteiskunta tule liian riippuvaiseksi yksittäisistä toimijoista. Mutta turvallisuuden tavoittelusta ei pitäisi tulla perustetta tarpeettomasti sulkea markkinoita tai kaventaa kansalaisten valinnanvapautta.
Valtion salassa pidettävät tiedot ja yritysten arkaluonteiset aineistot edellyttävät erityistä suojausta. Tavallisen kansalaisen teknologian käyttöä ei kuitenkaan tarvitse arvioida samoilla perusteilla kuin turvallisuuskriittisiä järjestelmiä.
Vapauteen liittyy silti myös vastuu. Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median koukuttavilta ominaisuuksilta on tärkeää. Mutta yksittäisen palvelun, kuten TikTokin, kieltäminen ei yksin ratkaise ongelmaa. Samankaltaisia ominaisuuksia on muissakin palveluissa.
Tarvitsemme ikätasoisia suojatoimia ja teknologiayhtiöiden vastuuta, mutta myös kasvatusta, joka auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan riskejä, hallitsemaan omaa käyttäytymistään ja tekemään vähitellen itsenäisiä valintoja.
Teknologian pitäisi lisätä ihmisten mahdollisuuksia, ei tarpeettomasti rajoittaa niitä.
Energia on myös turvallisuuspolitiikkaa
Ukrainan sota on muistuttanut Eurooppaa siitä, kuinka merkittävä turvallisuuspoliittinen kysymys energia on.
Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta osoittautui vakavaksi haavoittuvuudeksi. Energian saatavuus ja hinta vaikuttivat paitsi talouteen myös Euroopan poliittiseen liikkumavaraan.
Sota ei tietenkään selity yksin energiapolitiikalla, mutta sen seuraukset ovat osoittaneet, ettei energiahuoltoa voi rakentaa pelkästään lyhyen aikavälin edullisuuden varaan.
Sama koskee Suomea. Tarvitsemme monipuolista energiantuotantoa, toimivia sähköverkkoja ja riittävää huoltovarmuutta. Meidän on varauduttava myös tilanteisiin, joissa olosuhteet eivät ole suotuisat.
Teknologian on palveltava ihmistä
Haluan Suomen, joka uskaltaa ottaa vastaan kansainvälisiä investointeja, hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja luo edellytyksiä elämälle myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Mutta teknologinen kehitys ei saa olla itseisarvo.
Ihminen voi lopulta tulla toimeen ilman tekoälyä ja monia digitaalisia palveluja. Ilman luotettavaa energiahuoltoa nykyinen yhteiskuntamme ei sen sijaan tule toimeen.
Siksi datakeskuskeskustelun tärkein kysymys ei mielestäni ole, pitäisikö Suomeen rakentaa datakeskuksia, vaan millaisen energiapolitiikan varaan niiden toiminta ja koko yhteiskuntamme tulevaisuus rakennetaan.
Suomen on oltava avoin uudelle teknologialle ja investoinneille, mutta samalla huolehdittava siitä, että sähköä riittää luotettavasti ja kohtuulliseen hintaan myös tavalliseen arkeen.
Lähteet ja lisätietoa
Business Finland (2026): Googlen investointisuunnitelmat Suomessa.
Korian datakeskushankkeessa juhlitaan harjannostajaisia – Kouvolan kaupunki
Fingrid (2026): Teollisen sähkönkulutuksen sijoittumisen vaikutukset kantaverkkoon.
Vastaa