Innostuin kirjoittamaan luettuani Aamulehdestä Juha-Pekka Raesteen jutun Kalifornian yliopiston emeritusprofessori Martin Kenneystä. Hänen mukaansa Kiinan akkuteollisuus voi olla jopa tekoälyä suurempi maailman taloutta mullistava voima.
Ajatus on kiinnostava. Jos sähköä voidaan varastoida yhä edullisemmin ja tehokkaammin, vaikutukset ulottuvat paljon sähköautoja laajemmalle. Energia vaikuttaa lähes kaikkeen: tuotantoon, liikkumiseen, ruoan hintaan ja ihmisten mahdollisuuksiin parantaa elinolojaan. Samalla muuttuvat maailman valtasuhteet. Öljyn ympärille rakentunut vaikutusvalta voi väistyä, ja tilalle nousevat uudet teolliset suurvallat.
Tässä olen professorin kanssa samaa mieltä. Myös aurinko- ja tuulienergian hyödyntäminen on järkevää, kun niiden rinnalle saadaan toimivaa varastointia ja toimitusvarma sähköjärjestelmä. Edullinen energia voi avata mahdollisuuksia ihmisille, joilla niitä on tähän asti ollut vähän.
Jutussa jäin kuitenkin pohtimaan Kenneyn arviota Donald Trumpin hallinnosta ja kannattajista. Hän rinnastaa kannattajia aikaan, jolloin tieteen ja tutkimuksen merkitystä ei ymmärretty. Siinä teknologista kehitystä koskeva perusteltu näkemys muuttuu mielestäni liian yksinkertaiseksi tulkinnaksi ihmisistä.
Ihminen voi ymmärtää akkujen merkityksen ja silti kannattaa Trumpia. Poliittinen valinta muodostuu monesta asiasta, joista energiantuotanto on vain yksi.
Toiselle tärkeintä on toimeentulo, toiselle turvallisuus ja maahanmuuton hallinta. Joku haluaa puolustaa kristillisiä arvoja, toinen sananvapautta ja kolmas mahdollisuutta yrittää ilman kohtuuttomia esteitä. Monelle olennaista on kokemus siitä, että oma ääni kuuluu ja että päätöksiä tehdään myös hänen arkensa näkökulmasta.
Näitä huolia ei voi kuitata tietämättömyydellä. Myös asiantuntijan pitäisi olla kiinnostunut siitä, miksi ihmiset ajattelevat eri tavoin kuin hän itse.
Akkujen kehityksessäkin on erotettava toisistaan saavutukset ja odotukset. Kiinan menestys on jo todellista, ja akkujen hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Kyse ei siis ole pelkästä tulevaisuuden lupauksesta. Mutta kehityksen seuraava vaihe, sen nopeus ja vaikutukset ovat edelleen epävarmoja.
Akkuja on kehitetty vuosikymmeniä. Se kertoo sekä tutkimuksen saavutuksista että tehtävän vaativuudesta. Halpa muutaman tunnin sähkövarasto ei vielä ratkaise kaikkia energiantarpeita. Suomen talvessa tarvitaan sähköä myös silloin, kun aurinko ei juuri paista ja tuuli on heikkoa.
Siksi luottamus siihen, että kiinalainen akkuteollisuus ratkaisee lopulta kaikki olennaiset ongelmat, sisältää sekin uskoa tulevaan. Tutkimukseen perustuva odotus on perustellumpi kuin pelkkä toive, mutta sekään ei ole varmuus. Lisäksi tekninen suorituskyky ja luottamus toimitusketjuihin ovat eri kysymyksiä. Uusi riippuvuus voi syntyä samalla, kun vanhasta päästään eroon.
Me elämme kuitenkin tässä ja nyt. Laskut maksetaan tämän päivän tuloilla, yritykset tekevät päätöksiä nykyisissä oloissa ja yhteiskunnan turvallisuudesta on huolehdittava tänään.
Myös Trumpin politiikan vetovoimaa pitää tarkastella tästä hetkestä käsin. Hänen kannattajansa eivät välttämättä torju parempaa tulevaisuutta. He voivat kysyä, mitä siirtymä maksaa heille nyt, kuka kustannukset kantaa ja kuka heidän huolistaan välittää.
Tämä ei vapauta Trumpia arvostelusta. Jos hänen politiikkansa hidastaa hyödyllistä kehitystä, sitä pitää voida kritisoida. Jos lupauksena on vallan palauttaminen kansalle, myös tekoja on arvioitava sen perusteella. Sananvapauden tulee koskea arvostelijoitakin, ja yrittämisen mahdollisuuksien myös pieniä yrityksiä.
Tulevaisuuteen pitää katsoa. Politiikan tehtävä on samalla huolehtia ihmisistä, jotka elävät matkalla sinne.
Professori voi siis olla oikeassa akkujen merkityksestä ja silti tulkita Trumpin kannattajien motiiveja puutteellisesti. Teknologinen asiantuntemus auttaa ymmärtämään, mitä maailmassa voi muuttua. Ihmisten poliittisten valintojen ymmärtäminen vaatii lisäksi heidän arvojensa, huoliensa ja tämänhetkisen elämänsä kuuntelemista.
Jätä kommentti